Aika menee niin tajutonta vauhtia eteenpäin, ettei tajuakkaan. Meillä vauva-arki sujuu ilman sen suurempaa dramatiikkaa. Joulu vietettiin kotosalla. Aattona käytiin miehen vanhemmilla syömässä ja joulupäivänä mun vanhemmilla. Murmeli sai tietty paljon lahjoja, on ilmeisesti ollu kiltti poika. Ja niinhän meidän murmeli onkin, välillä saattaa mennä monta päivää etten edes kuule pojan itkevän. Välillä tietty joku on huonosti ja sit itkettää, mutta yleensä sille itkulle on joku ihan järkevä syy. 

Murmeli nauraa monta kertaa päivässä ja yleensä isille, tai sille kun isi heiluttaa jotain lelua ja puhuu hassusti. Äiti ei osaa ihan yhtä hassuja leikkejä, mutta äidiltä saa sit maitoa ja äidin syliin yleensä rauhoitutaan. Kovasti murmeli punkee itseään jo istumaan, että välillä ihan hirvittää. Masulle kääntyminen on ihan hilkulla, että eiköhän se taito sieltä kohta tule. 

4 kuukautisneuvola on reilun viikon päästä. Maito on tähän asti riittäny ihan hyvin, mutta varmaan aloitellaan soseiden maistelu neuvolan siunauksen jälkeen tai sit kun mamma jaksaa keittää ja soseuttaa kaappiin ostetun bataatin. Saadaan sitten ihan rauhassa harjotella kiinteiden syömistä nyt alkuvuodesta ja keväällä kun aletaan liikkumaan enemmän kaupungilla ja muuta, niin ollaan jo hyviä soseiden syöjiä. 

Uutena vuotena meidän vauva pääsi ekaa kertaa ulkomaille. Oltiin murmelin kummien luona ruotsissa. Laivalla mentiin ja auto oli mukana. Kiva reissu oli ja hyvin nukuttiin kylässäkin. Ja kaikista parasta oli kun mamma pääsi shoppailemaan (Polarn o. pyretin alennusmyynnit..) ja murmeli sai runsaasti vaatetta tulevaksi vuodeksi.

Taidankin tästä lähteä herättelemään rakasta poikaani joka nukkuu, uskokaa tai älkää, vielä yöunia..